Reaktio ja kommentti nyky-yhteiskunnan kulutuskeskeisyydelle ja urbaanina anonymiteettille joka näkyy usein yleisenä suunnan kadottamisena ihmisten elämässä.
Projektin inspiraationa, tai pikemminkin sen vastavoimana oli urbaanien ihmismassojen virta Lontoon South Bankin varrella. Minne kaikki ovat menossa? Ketä he sauraavat? Ajattelevatko he mitään?
Kuinka usein, jos koskaan, kykenemme irtautumaan jokapäiväisestä arjesta ja käsittelemään maailmaa laajemmasta perspektiivistä? Mitä toimintamallia seuraamme? Tunnemmeko tietävämme mikä tarkoitus elämällämme on?
Vaikeita kysymyksiä kysyä itseltään saati ventovierailta. Tämä kysymysten virta sai ilmaisunsa hiljaisena protestina, kysyjien omaksuessa heitteille jätetyn/ jättäytyneen ihmisen olemuksen. Ihmisen joka on jokapäiväisen oravanpyörän ulkopuolella ja jonka täytyy kerjätä selviytyäkseen. Projektissa oli kolme osallistujaa, istumassa kukin itsevalitsemassa sijainnissaan Thamesin varrella pidellen pahvinpalasta johon he olivat kirjoittaneet mitä he ohikulkevilta ihmisiltä halusivat.





