Installaatio, jonka avulla oli mahdollista tutkia tilan ja mittakaavan olemusta vertailemalla rakennetussa ympäristössään käytettyä ihmisen mittakaavaa luonnon määrittämään mittakaavaan jossa ihminen on vain yksi osatekijä.

Teos koostui tyypillisen kaksion pohjapiirroksen mittojen merkitsemisestä maastoon, joka on mahdollisimman ’suurimittakaavainen’ ihmiseen nähden, tässä Saana tunturin rinteille, josta kirkkaalla säällä näkee kymmenien kilometrien etäisyydelle. Asettamalla tilat näin vertailtaviksi antoi mahdollisuuden tarkastella ihmisen fyysisiin mittoihin perustuvaa mittakaavan konseptia ja pohtia miten hyvin se vastaa ajatusta ihmisen ’henkisestä mittakaavasta’.

Mitä oikeastaan tarkoittaa ’ihmisen mittakaava’? Miten elinympäristömme mittakaava oikeastaan vaikuttaa meihin? Antaako rakennettu ympäristömme, joka koostuu ihmisen mittakaavaan tehdyistä moduuleista, riittävän perustan ihmisen hyvinvoinnille? Tulisiko ja voisiko näitä huomioita kehitellä edelleen ja ottaa huomioon arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa?